Aivan lähipäivinä julkaisemme uuden mielenkiintoisen verkkokoulutuksen, jossa käsitellään kansanomaisesti ilmaistuna ”verenohennuslääkkeitä”.
Verisuonitukosten estoon käytettävät lääkkeet ovat kokeneet suuren muodonmuutoksen 2000-luvulla. Uusien lääkeaineiden, varsinkaan lääkeaineryhmien, tulo markkinoille kliiniseen käyttöön asti ei ole mikään ”pikku juttu” terveydenhoidossa. Mitä pidemmälle teknologia kehittyy, sitä vaikeammaksi ilmiö käy. Uusien lääkeaineiden kansainväliset turvallisuusvaatimukset edellyttävät kalliita, pitkiä ja laaja-alaisia tutkimuksia ja testauksia – vielä senkin jälkeen, kun lääke on saanut myyntiluvan.
Vielä 2000-luvun alussa verisuonitukosten estoon käytettiin valtaosalla potilaista varfariinia ja pieniannoksista asetyylisalisyylihappoa. Tänään lääkeainevalikoima on huomattavasti laajempi ja kokemusta on kertynyt jo n. 15 vuoden ajalta. On pystytty todistamaan monien uusien lääkkeiden turvallisuus käytännössä, tärkein ryhmä näistä on NOAC (new oral anticoagulants).
Antitrombootit-koulutuksessa paneudumme sekä vanhojen, että uusien lääkeaineiden vaikutusmekanismeihin ja käyttöalueisiin. Verenvuotoon vaikuttavien lääkeaineiden käytössä on mm. yhteisvaikutusten kannalta tärkeä tuntea vaikuttaako lääkeaine veren hyytymismekanismeihin vai trombosyytteihin (verihiutaleisiin) tai, onko jollain aivan muuhun sairauteen käytettävällä lääkkeellä verenvuodolle altistava sivuvaikutus.